%402x.svg)
Podcastit eivät ole hyviä keräämään impressioita ja ne menevät harvoin viraaliksi.
Tämän takia pelkkä podcastin tekeminen ei monesti riitä, vaan tarvitaan paljon muutakin sisältöä eri kanaviin. Joissain tilanteissa podcast voi yksinkertaisesti olla jopa liian raskas sisällön muoto kuluttajalle, jos esimerkiksi saman asian saisi tiivistettyä 5 min mittaiseen videoon.
Asiaa voi lähestyä esim. niin, että jokaista kokopitkää podcastia kohden kannattaa olla vähintään 5 muuta sisältöä, jolla yleisöä saadaan tuotua muista kanavista podcastin pariin. Nämä sisällöt voivat olla valokuvia nauhoituksista, tekstipostauksia jakson aiheista tai klippejä podcastin parhaista paloista.
Podcast on siis sisältösuppilon syvä pääty, aterian pääruoka, kaikkein innokkaimmille seuraajille suunnattu pläjäys. Sitä ei kannata alkaa kokkaamaan, ennen kuin ollaan perillä siitä, mitä yleisö tahtoo syödä.
Jotta podcast voi menestyä, tarvitaan signaali siitä, että joku haluaisi kuunnella sitä. Näitä signaaleja voi hakea esim. Seuraavilla tavoilla:
- Onko podcastin vetäjä valmiiksi tunnettu, eli pystyykö hän ohjaamaan olemassa olevaa yleisöään podcastin pariin?
- Ovatko podcastissa käsiteltävät aiheet suosittuja esim. Google trendseissä?
- Tuleeko podcast jonkun tahon brändin alta, jota seurataan ja josta ollaan kiinnostuneita muutenkin?
- Täyttääkö podcast vaikkapa suomalaisessa sisältökentässä tunnistettavan aukon? (Esim. Tilanne, jossa 100k TV-katsojaa katsoo Formuloita, mutta aiheesta ei ole tehty yhtään podia jne.)
- Onko podcastin toteutus niin hyvä, innovatiivinen, tai jopa ronski, että kuulijan on vaikea vastustaa sitä?
Mitä enemmän näitä signaaleja havaitset, sitä todennäköisemmin onnistut podcastaajana. Uskollisen podiyleisön kerryttäminen vie aikaa, mutta selkeitä ohituskaistoja on olemassa. Jos podcastistasi johdetut sisällöt saadaan tekemään tuloksia muissa someissa, on podisi suosio huomattavasti todennäköisempää.
PS. Jos haluat puhtia monikanavaiseen poditekemiseen, niin älä epäröi ottaa yhteyttä Krashiin!
