Podcast-tuotanto, näin se tapahtuu

Podcastin tuotanto voi olla yksinkertaista: puheen tallennusta ja julkaisua. Tuotantoyhtiölle prosessi on kuitenkin paljon monimutkaisempi.

Oletko ikinä miettinyt kuinka podcastit kuten Vastausta vailla, Tech-puhetta, Rikasta elämää, Daravapaana ovat käytännössä tuotettu?

Podcastin tuotantoprosessi voi yksinkertaisuudessaan olla puheen äänittämistä millä tahansa tarkoitukseen soveltuvalla laitteella, sekä kyseisen tallenteen julkaisemista jossakin. Internet vilisee “tee se itse” -oppaita podcastaamiseen, mekin olemme kirjoittaneet sellaisen:

Podcast-opas

Tuotantoyhtiön näkökulmasta prosessi on kuitenkin hieman edellä kuvattua monisyisempi. Tarkastellaan seuraavaksi ammattimaisen podcast-tuotannon eri vaiheita.

1. Suunnittelu, konseptointi ja casting

Podcastin tuotantoa on mahdollista lähestyä ns. "Laitetaan mikit päälle ja katsotaan mitä tapahtuu" -metodilla, mutta se johtaa harvoin hyviin tuloksiin.

Krashin podcast-tuotannot suunnitellaan meidän itse laatimamme “toolkitin, avulla. Suunnitteluvaiheessa määritellään tarkasti ainakin seuraavat asiat: Podcastin teema, juontaja(t), vieraat, kohderyhmä, nimi, yksittäisen jakson rakenne, jakelukanavat, äänimaisema, visuaalinen ilme ja tavoitteet tuotannolle. Mitä paremmin ymmärrämme, että mitä yritämme saada aikaiseksi, sen helpompaa itse toteutus tulee olemaan. 

Kun idea on kasassa ja sopiva juontaja löytynyt, voimme aloittaa vieraiden kutsumisen studioon. Vieraita kannattaa kutsua esim. Näin:

Hei, haluaisitko tulla vieraaksi podcastiin? Podcast käsittelee asiaa X ja sinä olisit loistava vieras, koska Y. Miltä kuulostaa?

Krash tekee useisiin sarjoihin castingit, mutta joskus yhteistyökumppanimme haluavat hoitaa prosessin itse. Kaikki keinot ja työnjaot ovat sallittuja, kunhan oikea porukka saadaan ajallaan studioon.

2. Äänityksiin valmistautuminen ja taustatyö

Äänityksiin preppaamisen määrä riippuu pitkälti ohjelman luonteesta. Jos ajatuksena on harrastaa kevyttä rupattelua kaveriporukalla, voi valmistautumiseksi riittää lyhyt esikeskustelu päivän aiheista. Jos kyseessä on puolestaan syväluotaava henkilöhaastattelu, kannattaa juontajan perehtyä haastateltavaan laajasti. Mikäli kyse on asiapitoisesta asiantuntijahaastattelusta, on juontajan tärkeää olla hyvin perillä käsiteltävästä aiheesta.

Joskus on myös hyvä ottaa kevyt esihaastattelu podcastin vieraiden kanssa, jotta saadaan yhdessä pohdittua, että mitkä näkökulmat olisivat kaikkein arvokkaimpia tuoda esiin itse jaksoissa. 

3. Äänitykset

Äänityksissä äänitetään. Eli tallennetaan ennalta mietitty kokonaisuus keskustelua, monologia, tai muuta puhetta. Krashin tuotannoista lähes kaikki kuvataan myös videolle, jotta keskustelun pätkiä voidaan hyödyntää sosiaalisen median alustoilla

Äänitysten aikana studiossa on tuottaja, jolle voi esittää toiveita kuten “otetaan toi äskeinen kohta uusiksi”, tai “pystytkö nopeasti Googlaamaan, että minä vuonna Rooman imperiumi virallisesti syntyi?

4. Editointi

Editoinnissa epäolennaiset osat leikataan pois jaksosta. Mukaan lisätään äänitehosteet ja videoihin visuaaliset efektit sekä tekstitykset. Krash käyttää äänen editointiin Adobe Auditionia ja videoihin Premiere Pro:ta.

5. Otsikointi ja kuvaustekstien kirjoittaminen

Otsikot ovat tärkeitä. Podcastit kannattaa otsikoida kiinnostusta herättävällä tavalla, mutta silti siten, että otsikko on uskollinen itse jakson sisällölle. Otsikko voi olla kysymys, sitaatti, toteamus, tai melkein mitä tahansa muuta. Tässä esimerkki hyvästä ja huonosta otsikosta podcast-jaksolle, joka käsittelee asuntosijoittamista: 

Huono otsikko:

  • Asuntosijoittaminen, jakso 1

Parempia otsikoita:

  • Asuntosijoittamisen ABC
  • Asuntosijoittaminen – Uhka vai mahdollisuus?
  • Asuntosijoittaminen vuonna 2004 – Markkinakatsaus
  • Kämpillä rahoiksi – Asuntosijoittajan tarina

Kuvaustekstiin kannattaa sisällyttää jakson kannalta olennaiset hakusanat, sekä lyhyt tiivistelmä jakson ydinsisällöstä. 

6. Julkaisu

Podcastille on olemassa lukuisia erilaisia julkaisualustoja. Suomalaisen yleisön tavoittamiseksi relevanteimpia ovat Spotify, YouTube ja Apple podcasts. Suurimalle osalle äänialustoista pystyy julkaisemaan esimerkiksi Spotify:n julkaisutyökalun avulla:

Spotify for Podcasters

Suurimmasssa osassa Krashin tuotantoja me hoidamme jaksojen julkaisun asiakkaidemme puolesta.

7. Jakelu, levitys ja promootio

Edellä mainitut Spotify ja Apple podcasts eivät ole erinomaisia podcastien löydettävyydessä, eli siinä, että sattumanvaraiset ihmiset törmäisivät jaksoihisi kyseisillä alustoilla. Tästä syystä markkinointi ja promootio on podcastaajille erittäin tärkeää. Podcastin videoklippejä, studiokuvia, tai mitä tahansa muita liitännäisiä sisältöjä kannattaa jaksaa somessa mahdollisimman paljon. Podcast-linkkejä voi myös lähettää esim. Uutiskirjeiden mukana. Lisäksi podcasteille voi tehdä vaikkapa ulkomainontaa. 

YouTube toimii hyvänä alustana podcastien löydettävyydelle ja niiden mainostamiselle. Alustan käyttö edellyttää sitä, että podcastit on tuotettu videomuodossa. Krashin tuotannoissa keskimääräisen katselukerran hinta pyörii n. 2snt luokassa, eli yleisöä saa linjoille kohtalaisen kustannustehokkaasti. 

Jos haluat, että podcastisi tuottaa ammattilainen, niin ota yhteyttä meihin!

Tilaa Krashin uutiskirje

Tilaa viimeisin blogikirjoitus